esimiehen kymmenen käskyä,  johtajuus,  johtaminen,  opiskelu,  valta

Mitä on johtaminen?

Johtaminen ja työyhteisötaidot opintokokonaisuus läväytti eteen liudan mielenkiintoisia opuksia. Tehtävänantona oli tehdä esimiehelle kymmenen käskyä.

Olin vaipua synkkämielisyyteen kaikkien näiden vaatimusten äärellä, mutta minua ilahdutti Jouko Tyyrin (1975) aforismin katkelma: ”Elämäkerta: Huomasin, että en ole kirjailija ja opin esittämään asiani paremmin; minulle selvisi, että en ole filosofi, ja aloin ajatella kirkkaammin; sain kokea karvaasti, että en ole liikemies, ja hoidan vihdoinkin järkevästi raha-asioitani; nautiskelu oli tehdä minut synkkämieliseksi, mutta unohdettuani nautinnot nautin jälleen elämästä. Kuinka vapauttavaa onkaan olla vain ihminen.” (Järvinen 2013.) Huomasin, etten ole kovin valmis johtaja ja opin, että olen sekä-että -ihminen.

Ennen kuin sain esimiehen kymmenen käskyä järjestymään paperille, minun piti hahmottaa mitä tarkoitetaan johtamisella ja johtajuudella. Esimieheltä vaaditaan molempia. Tietenkin sitten tulee vielä vallan käsite, joka sekin vaatii vähän avaamista.

Kokoamani käskyt koskettelevat molempia johtajuuden osa-alueita, mutta myös valtaa. Minun on vaikea päättää, kumpi on tärkeämpää ja mikä tulee ensin. Mutta Auran (2017) blogi valaisi ongelmaani, tajusin sitä kautta selkeäsi johtamisen kaksijakoisuuden. Dilemma on oikeastaan suomenkielessä, joka häivyttää johtamisen ja johtajuuden samaan sanaan.

Kuva 1 Johtamisella ja johtajuudella on Ossi Auran (2017) mukaan eroa

Management eli asiajohtaminen

Kuten Ossi Auran (2017) kokoama kuva kertoo, management eli johtaminen eli asiajohtaminen on rakenteita, päätöksiä, prosesseja, mittaamista ja raportointia, jotka kaikki tapahtuvat organisaatiotasolla. Managementtia on esimerkiksi strategisen hyvinvoinnin johtaminen. Pentikäisen (2009) mukaan asiajohtamiseen kuuluu runsaasti hallinnollisia tehtäviä, kuten alaisten työtuntien seuranta ja hyväksyminen, työn suorittamisessa tarvittavien tarvikkeiden tilaukset ja laskujen hyväksymiset.

Leadership eli ihmisjohtaminen

Leadership eli johtajuus eli ihmisjohtaminen on ihmisten välistä yhteyttä ja töissä pääosin työn tekemiseen liittyvää (Aura 2017, Pentikäinen 2009). Ihmisten johtamisessa tavoitteena on, että työntekijät ovat sitoutuneita ja motivoituneita tekemään työnsä tavoitteiden mukaisesti ja kokevat itsensä ja työnsä merkityksellisinä ja tärkeinä. Ihmisten johtamiseen kuuluu kannustava ote, tukeminen, välittäminen, osallistaminen sekä palautteen ja kiitoksen antaminen. On tärkeää, että johtaminen perustuu luottamukseen, on oikeudenmukaista ja vuorovaikutukseltaan avointa.

Auran (2017) mukaan hyvään johtajuuteen eli ihmisten johtamiseen kuuluvat tavoitteellisuus, osallistaminen, kannustaminen ja välittäminen. Jabe (2013, 261) kirjoittaakin, että rohkaisu tekee lähes mahdottoman mahdolliseksi. Kolme sanaa voi muuttaa toisen elämän: olet hyvä, luova ja osaava. Huonoa johtajuutta kuvastavat esimerkiksi käskeminen, palautteen antamattomuus, epäkohteliaisuus ja välinpitämättömyys (Aura 2017). Vaikka tiukassa paikassa, johtajan tulee osata myös käskeä.

Näen ihmisjohtamisen olevan yhteisöpedagogin ydinosaamisaluetta ja koen valtavaa riittämättömyyden tunnetta, kun tajuan, että tämäkin osa-alue pitäisi pystyä ottamaan haltuun. Ennen kaikkea ahdistusta lisää se seikka, että haltuunotto tulisi tehdä sillä tasolla, että keinovalikoima on tietoisesti käytettävissä silloin, kun tarve tulee kohdalle.

Mutta toisaalta lohduttavaa oli Järvisen (2013) kertomus mielentiloista Johdatko mielelläsi? -kirjassa. Olen kuitenkin hyvin joustava sekä-että-ihminen, ehkä minusta sittenkin on johtajaksi.

Valta

Valta on ihmissuhteisiin liittyvä ilmiö. Vallankäyttö on inhimillinen kokemus, johon liittyy kokemus vallankäytön kohteeksi joutumisesta ja vallankäyttäjästä. Vallankäyttäjän oletetaan saavan tahtonsa lävitse, sen sijaan vallankäytön kohteeksi joutunut kokee joutuneensa luopumaan jostakin. Valta ei ole sidottu tehtävään tai asemaan vaan sitä on meillä kaikilla. Kaikki pyrkivät siihen, että tilanteet ja asiat sujuvat siten, kuin näemme parhaaksi eli kaikki käytämme valtaa. (Jabe 2013, 16.)

Valtaa ei voi käyttää yksin. Valta vaatii aina ne, jotka hyväksyvät vallankäytön. Valta on harvoin absoluuttista, yleensä se on sosiaalisesti syntynyttä ja neuvoteltua. Valta ja mahdollisuus toimia annetaan sille, jolla on ainakin yksi seuraavista tekijöistä:

  • kyky vaikuttaa toisten ajatteluun ja innostaa heidät mukaan (persoonallisuus)
  • mahdollisuus ohjata ja kontrolloida toisten toimintaa (asema)
  • tieto, uskottavuus ja auktoriteetti (asiantuntemus)
  • jotain sellaista, joka auttaa ryhmän tavoitteiden toteutumisessa (ideologia, organisointikyky, reursseja)
  • kyky ratkaista ongelmallinen tilanne (taidot ja tilanneherkkyys)

(Jabe 2013, 20-21.)

Hyvä vallankäyttäjä on ihmisten palvelija. Kaoottisessa ja monimutkaisessa maailmassa pärjää, kun osaa hyödyntää muutosta. Vallankäyttäjä, jolla on selkeät arvot, tuo kaaostilanteeseen rauhaa. (Jabe 2013, 262.) Tietyssä mielessä tieto lohdutta, mutta kun katsoo maailmanpolitiikan kaaosta tämän linssin läpi, saattaa alkaa hiukkasen hirvittämään.

LÄHTEET

Aura, Ossi 2017. Management ja leadership – molempia tarvitaan. Viitattu 28.12.2019. https://www.ossiaura.com/auran-faktat-blogi/management-ja-leadership-molempia-tarvitaan

Jabe, Marjatta & Kuusela, Sari 2013. Hyvä paha valta. E-kirja. Alma Talent Oy.

Järvinen, Pekka 2013. Johdatko mielelläsi? E-kirja. Talentum Media Oy.

Pentikäinen, Markku 2009. Ensiaskeleet esimiehenä. E-kirja. Talentum Media Oy

Leave a Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *