keskustelutaito,  sosiaalisuus,  tunnetaidot,  yhteisöllisyys

Mikä estää sinua olemasta loistava keskustelija?

Oletko koskaan miettinyt, miksi keskustelut eivät lähde lentoon? Tai miksi keskustelu oli niin mukava? Tunsitko olosi jopa voimaantuneeksi?

Seuraavassa esittelen joukon tapoja, jotka imevät voiman keskusteluista. Neljä varasta. Suurin osa ihmisistä käyttää suurinta osaa tai kaikkia jossain muodossa. Tavat eivät ole yksioikoisesti huonoja, vääriä tai tuomittavia, mutta niistä on hyvä olla tietoinen, silloin niitä voi muuttaa. Kirjoitan tätä Julian Treasuren TED talkien innostamana ja ennenkaikkea itselleni, jotta itse oppisin keskustelemaan.

Ja samalla sullekin, lue ja vahvista keskustelutaitojasi!

Varas #1: Hyvältä näyttäminen

Kaikki haluavat näyttää hyvältä, mutta halu voi häiritä kuuntelua ja puhetta merkittävästi. Taipumus ilmenee usein yhdellä yksinkertaisella sanalla: ”Tiedän.” Mietipä, jos tiedät kaiken, mitä voit oppia? Et yhtään mitään.

”Tieto oppii jotain joka päivä. Viisaus päästää irti jostakin joka päivä.”

Zeniläinen sananlasku

Ja on turhauttavaa olla sellaisen ihmisen seurassa, johon on mahdotonta tehdä vaikutusta.

Tarina: Nainen muutti Pariisiin. Nähtävyyskierroksella uusien ystävien kanssa, hän koki jotenkin olevansa kykenemätön välittämään omaa innostustaan kanssakokijoille. Joka kerta kun hän ylisti näkymän kauneutta, uudet ystävät vastasivat olkapäitään kohauttaen. Kesti ennen kuin hän tajusi, ettei ongelma ollut hänessä; vaan hänen seurassaan. Pariisissa tai ainakin porukassa, jonka kanssa hän oli liikkeellä, liika intoilu katsottiin kasvojen menetykseksi. 

Voihan noinkin käyttäytyä, mutta se tappaa ilon. Ilo on niin harvinaista tässä maailmassa, että tuntuu traagiselta kulkea sitä tappamassa.

”On vain kaksi tapaa elää elämää. Ensimmäinen on kuin mikään ei olisi ihmeellistä. Toinen on kuin kaikki olisi ihmeellistä.

Albert Einstein

”Puheenkirjoitus” on hienovaraisempi tapa näyttää hyvältä. Melu, joka kuuluu, kun sinä puhut – tapahtuu edessäni, mutta keskityn seuraavan loistavan monologini kirjoittamiseen. Käytännössä seuraava puhuja määrittelee usein aiheen uudestaan ja päädytään tilanteeseen, jossa alkuperäinen asia on unohtunut, aihe muuttunut tai henkilö vaihtunut. Puheenkirjoitus on melko tyypillistä käyttäytymistä vallassa olevilta ihmisiltä.

Yksi askel ylöspäin puheen kirjoittamisesta on kilpapuhuminen. Voimakas ilon tappamisen muoto. Oletetaan esimerkiksi, että olen innoissani: ”Menen tänä vuonna Kreikkaan lomalle.” Kilpaileva puhuja sanoo: ”Voi ihanaa, olen käynyt Kreikassa kuusi kertaa ja rakastan sitä!” Tunteeni: tyhjyys. Minun iloni on tehty näyttämään toissijaiselta.

Varas #2: Oikeassa oleminen

Hyvältä näyttämistä enemmän tykkäämme olla oikeassa. Kun olen oikeassa ja sinä väärässä, se saa minut tuntemaan olevani parempi kuin sinä. Halu olla oikeassa voi olla erittäin tuhoisa ihmissuhteissa.

”Do you want to be right, or do you want to be in a relationship? Because you can’t always have both. You can’t cuddle up and relax with ‘being right’ after a long day.

Harville Hendrix

Tarve olla oikeassa voi johtua halveksunnan pelosta. Tai se voi johtua pelosta, että minut nähdään sellaisena kuin todella olen, epätäydellisenä, virheellisenä ihmisenä, joka on täynnä ristiriitoja ja hämmennystä. Halu tuntea itsensä oikeutetuksi ja kunnioitetuksi, ja olemalla oikeassa – ja osoittaa toisten olevan väärässä – on tapa, jota kautta asetan itseni muiden yläpuolelle.

Keskeyttäminen johtuu halusta olla oikeassa. Taustalla voi olla “puheenkirjoitus”, mutta keskeytys syntyy usein ilman suunnitelmia – yksinkertaisesti halusta olla eri mieltä, vaatia vastausta tai tehdä huomio nyt, odottamatta toisen henkilön lopettamista. Keskeyttäminen on yleistynyt kärsimättömässä maailmassa, jopa elämän ja kuoleman asioissa. Tutkimuksessa, jossa tutkitiin Yhdysvaltojen ja Kanadan lääkäreiden vastaanottoja, havaittiin, että potilaat keskeytettiin keskimäärin 18 sekunnin kuluttua avauspuheenvuorossaan; alle neljänneksen annettiin puhua loppuun. 

”Kun keskeytät, et kuule mitä toinen oli sanomassa, vaikka se olisi saattanut olla hyödyllistä, valaisevaa tai jotain muuta kuin odotit.”

Keskeyttäminen muuttaa keskustelun dynamiikkaa. Keskeyttäjä käyttää määräävää asemaansa. Keskeytetty henkilö voi tuntea itsensä vähätellyksi ja loukatuksi. Seuraus saattaa olla vihaa, kaunaa ja haluttomuutta olla avoin. Vaikka keskeyttäminen ei aina ole väärin, siitä ei pitäisi koskaan tulla tapaa.

Varas #3: Miellyttäminen

Jos joku on tai näyttäytyy miellyttäjänä, hänen puheeltaan häviää voima. Rehellisyys ja aitous, jotka ovat vahvan viestinnän perusta, puuttuvat. Miellyttäjä voi sanoa kyllä, kun hän tarkoittaa ei, tai suostua menemään ulos, kun hän mieluummin pysyisi sisällä. Hän voi yhtyä mielipiteisiin, joista on pohjimmiltaan eri mieltä, tullakseen hyväksytyksi. Vaikka meillä kaikilla on halu saada muut pitämään meistä, on kyse aste-erosta.

”Vaikuttava puhe on rehellistä, aitoa, oikeudenmukaista ja rakkaudellista.”

Jos löydät itsestäsi liiallisen miellyttäjän, tutki omia arvojasi. Kysy itseltäsi: Minkä takana seison? Mikä on minulle tärkeää elämässä? Mikä ei ole neuvoteltavissa? Kirjoita ajatuksesi ylös. Kun arvosi ovat selvät, on paljon helpompaa pysyä niissä ja olla vähemmän muiden mielipiteiden tai tarpeiden vietävissä.

Varas #4: Korjaaminen

Korjaaminen tarkoittaa sitä, että yritetään tehdä kaikki oikein. ”Älä itke” tai ”Älä ole järkyttynyt” on korjaajan ensisijainen reaktio kipuun. Mitä se sitten haittaa? Ihmisen on tärkeä saada kokea myös niin sanottuja ikäviä tunteita: ahdistusta, järkytystä, surua ja vihaa.

Korjaajien mielestä ei ole hyväksyttävää, että muut ovat järkyttyneitä. Kenties se johtuu miellyttämisen halusta tai siitä, että voimakkaat negatiiviset tunteet pelottavat. Voi olla, että korjaajan lapsuuden perheessä oli liikaa voimakkaita tunteita tai päinvastoin eli hänen lapsuuden perheessään ei hyväksytty lainkaan emotionaalista ilmaisua.

Tarina, joka havainnollistaa, kuinka jopa tarkoituksellinen korjaaminen aiheuttaa vahinkoa. Pienen tytön vanhemmat kertoivat, että hänelle on tulossa pikkuveli tai -sisko. Hän oli innoissaan. Lopulta päivä koitti ja hänen vanhempansa lähtivät sairaalaan. Tyttö odotti kotona naapurin kanssa. Mutta vanhemmat palasivatkin kotiin kahdestaan. Asiasta ei koskaan puhuttu. Tyttö sai lopulta kaksi pikkuveljeä, ja paljon myöhemmin tietää, että ensimmäinen veli oli syntynyt kuolleena. Hän ei silti koskaan unohtanut tuon päivän hämmennystä ja yksinäisyyttä.  Vanhemmat yrittivät suojella tyttöä järkytykseltä. Tapahtuman pitkäaikaisvaikutus tytön elämään oli kuitenkin se, että hänen oli sen jälkeen vaikeampi luottaa ihmisiin.

Korjaaminen, joko pidättäytymällä, häiritsemällä tai peittävällä tuhlailevalla rakkaudella, estää toisilta mahdollisuuden tuntea niin kuin pitäisi, sillä kaikki tunteet ovat sallittuja. Lisäksi monet korjaajat kieltävät itseltäänkin vahvat tunteet. Vaikka korjaaminen olisi naamioitu rakkaudeksi, taustalta löytyy piilotettu agenda, joka nousee korjaajan omista tarpeista. 

Korjaaminen, joko pidättäytymällä, häiritsemällä tai ylenpalttisella rakkaudella, estää toisia tuntemasta tarpeellisia tunteita.

Jotkut näistä varkaista ovat tutumpia kuin toiset. Todennäköisesti tunnistat ainakin yhden, joka on vaikuttanut – tai vaikuttaa tällä hetkellä – elämänvalintoihisi. Tietoisuuus varkaiden olemassaolosta vähentää niiden voimaa. Pelkkä tietoisuuden valokeila saa ne kuihtumaan ja kutistumaan.

Lähde

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *